SISÄVESILIIKENNE MYYTIT SUOMESSA

Sitä paitsi vetoan kaikkina aikoina ja kaikkialla maailmassa
saatuun kokemukseen, että sisävesiliikenteen
aikaansaaminen järvien ja jokien kautta on aina ollut eräs
ensimmäisiä ja parhaita edistysaskeleita sellaiseen korkeaan
viihtyisyyteen, mihin joku maa tai valtakunta on voinut
kohota.
(Tuomo Itkosen suomennos Tornionlaakson vuosikirjassa
1967, s. 65)

”Suomen ensimmäinen höyrylaiva Ilmarinen alkoi kulkea Saimaalla ja muilla Vuoksen vesistön järvillä kesällä 1833. Vähitellen se sai seuraajia, mutta suuri osa sisävesienkin laivoista oli vielä pitkään purjealuksia. Höyrylaivojen määrän kasvu oli aluksi melko verkkaista, sillä vuonna 1870 sisävesillä tiedetään olleen vasta 64 höyryalusta.
Mutta kasvu kiihtyi: vuonna 1900 sisävesillä höyrysi jo yli 400 laivaa ja vuonna 1930, jolloin määrä oli tässä tutkimuksessa tarkastelluista vuosista suurimmillaan, niiden määrä oli yli 900.
Sen jälkeen höyrylaivoilla hoidetut kuljetukset siirtyivät yhä enemmän rautateille ja maanteille; sisävesiliikenne supistui.
Vuonna 1960 sisävesillä höyrysi enää 270 laivaa ja 1960- luvulla niiden määrä väheni vielä jyrkemmin; tuon vuosikymmenen lopulla
jäljellä olleet höyrylaivat olivat pääasiassa joko turistiliikenteessä tai yksityisten harrastajien hallussa taikka museoituina.”

(Jussi Kivinen: ”Sisävesien mikrotonnisto: Pienet höyrylaivat Suomen ja
erityisesti Kainuun sisävesiliikenteessä 1870-luvulta 1960-luvulle”  s. 304)

Ajoiko aika sisävesiliikenteen ohi – katoavatko matkustajat vähitellen, hiljaa hiipuen, aivan huomaamatta?

24.2.2017 10.15, Kirjoittanut Tuomas Routa

”Pikkupojasta asti olen seurannut sisävesilaivojen kulkua. Silloin laivoissa oli paljon ihmisiä ja minäkin pääsin usein mukaan. Vuosikymmenten kuluessa mieleeni on alkanut piirtyä haikea kuva vuosi vuodelta tyhjemmistä laivoista, vähentyvistä vuoroista ja sisävesiristeilyiden hohdon himmentymisestä. Valona pilkahtaa kuitenkin lyhyempien erikois-, päivällis- ja lounasristeilyiden tarjonnan kasvu….”

https://www.trafi.fi/trafitalks/artikkelit/17/ajoiko_aika_sisavesiliikenteen_ohi_-_katoavatko_matkustajat_vahitellen_hiljaa_hiipuen_aivan_huomaamatta

3 kommenttia: ”Ajoiko aika sisävesiliikenteen ohi – katoavatko matkustajat vähitellen, hiljaa hiipuen, aivan huomaamatta?”

Veikko Hintsanen 6.4.2018 10.49

Timo,
Meillä on sisävesiliikenteen kanssa hyvin erikoinen tilanne. Meillä on EU maista kolmanneksi eniten sisävesiä.
Ja siitä huolimatta esim. Sisävesiliikenne laivat eivät ole laivanrakennuksessa innovaatiotukikelpoisia . Ne otetaan käsittelyyn ainoastaan sen jälkeen kun ne täyttävät itämeren liikenne kelpoisuus vaatimukset.(viite: VTT raportti 37/73/2009)

Meillä ei ole hallinnossa erillistä sisävesihallinnon haaraa lainkaan.

Meillä on ainoastaan meriliikenne strategia. Ei kokonaisvaltaista vesiliikenne strategiaa saati sitten sisävesiliikenne strategiaa.

Sisävesiliikenne tutkimuksia ei ole tehty liikennevirastossa kuin yksi vuoden 2010 jälkeen (kun yhteensä yli 400 tutkimusta niin raide kuin maantie infrasta ja liikenteestä) ja sekin yksi Saimaan alueesta, eli noin meidän 7000 km Järvi Suomen sisävesiliikenne väylästöä on yhä noin 100 vuotta ollut samassa tilassa ilman suunnitelmia(korjausvelka arvioita) väylien saattamisesta yhtenäiseksi nykyaikaiseksi liikenneverkoksi ,jolla parannettaisiin kaikkia liikennöinti mahdollisuuksia

Kehotankin tässä samalla niin Sinua kuin valtion hallintoa katsomaan eduskunnassa 18.04 julkaistavaa tulevaisuusvaliokunnan raporttia mikä sisältää myös ns radikaalin vesiliikenne osuuden. ja sijoittamaan sen niin EU liikennestrategiaan kuin EU:ssa sovittuihin liikennemoodeihin joista sisävesiliikenne on yksi . alla käännös vuoden 2011 EU sisävesiliikenne tavoitteista joita ei ole huomioitu vielä Suomessa lainkaan., vaan kaikki liikenteen tutkimukset maassa ovat tehdyt ilman kokonaisen sisävesiliikenne verkko mahdollisuuden tuomaa liikenne hyötyä , erityisesti tässä tilanteessa jossa meriliikenteemme on lähes kokonaan ns itämeren lähiliikennettä .

”Sisävesiliikenne on tärkeä rooli Euroopan liikenteelle.
Yli 37000 kilometrin pituinen sisävesiliikenneverkko yhdistää satoja kaupunkeja ja teollisuusalueita.
21 EU valtiossa 28:sta on sisävesiä, joista 13:lla on rakennettuja sisävesiliikenne verkkoaja
Sisävesiliikenteen kasvupotentiaali Euroopassa on merkittävä.
Sisävesiliikenteen edut verrattuna muihin kuljetusmuotoihin, jotka joutuvat usein kohtaamaan ruuhkat ja ongelmat ovat erityisesti luotettavuus, energiatehokkuus ja suuren kasvupotentiaalin mahdollisuus.
Komission tavoitteena on edistää ja vahvistaa sisävesiliikenteen kilpailuasemaa liikennejärjestelmässä ja helpottaa sen yhdentymistä intermodaaliseen logistiikkaketjuun.
Sisävesiliikenne on kilpailukykyinen vaihtoehto maantie ja raideliikenteelle.
Erityisesti se tarjoaa ympäristöystävällisen vaihtoehdon sekä vähentää energiankulutusta ja melupäästöjä.
Sen energiankulutukseen / km / tonni kuljetettavien tavaroiden on noin 17 % tieliikenteen ja 50 % rautatieliikenteen.
Lisäksi sisävesiliikenne varmistaa korkean turvallisuustason, erityisesti kun kyse on vaarallisten aineiden kuljetuksista.
Lisäksi se edistää liikennekäytävien ruuhkien vähentämistä niillä ylikuormitetuilla tieverkoilla mitkä sijaitsevat tiheään asutuilla alueilla.”

Wallin Timo 5.4.2018 23.25

”Hei,
Kuten varmasti tiedätte on sisävesiliikennöinti Suomen leveysasteilla puolihullun hommaa kun muutaman kuukauden sesongilla pitäisi pystyä ylläpitämään koko vuoden laivan ylläpitokulut. Keskimäärin pienvarustamot ovat hyvin pieniä ja työtä tehdään enemmän suurella sydämellä kuin rahankiilto silmissä.
Tässä kohtaa pienetkin vaatimukset jotka lisäävät työtä ja kustannuksia ovat suuressa roolissa. Moni onkin heittänyt pyyhkeen kehään jatkuvasti lisääntyvien vaatimusten takia, joita toki tulee paljon muualtakin kuin Trafilta. Esimerkkinä nyt viime vuonna tulleet paukkulauttavaatimukset ja tulevat henkilötietojen kyselyt, jotka vaikeuttavat suuresti pienvarustamojen toimintaa. Kun siihen pakettiin lisätään tulityö, hygieniapassia, järjestysmieskoulutus, anniskelupassi, turvallisuussuunnitelma, alkoholivastaavan papereita, ymyms, tapetaan tehokkaasti monen mielenkiinto. Monasti näissä vaatimuksissa ammutaan reilusti tosi suurella tykillä hyvin pientä kärpästä.”

Veikko Hintsanen 28.2.2017 10.00

”Voidaan sanoa että suurin ongelma sisävesimatkustaja liikenteen kehittämisiin on puuttuvat sisävesiväylä suunnitelmat.
Niissä voidaan nähdä http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lts_2016-09_investoinnit_suomen_web.pdf selkeästi että siellä minne väyliä kehitetään sinne karkaa myös yksityiset investoinnit .

Merenkulun (merenkulku = meri+sisävesiliikenne) väyläinvestoinnit koostuvat vuoteen 2020 mennessä noin 99,4 % rannikon väyläsyväyksien kasvattamista.

Ei penniäkään tulossa investointeja joilla EU liikennestrategian mukaisten maantieliikenteen siirtotavoitteita toteutettaisiin sisävesiliikenne verkoston laajentamiseksi niin että todellisiin siirtoihin kyettäisiin. TEN_T:ssä sovittu tuettavan 10% koko EU vastaavista liikenne ivestoinneista.

EU tilastoissa samoin mielenkiintoista dataa maantieliikenteestä jota voitaisiin / tulisi siirtää vesille.

Samoin meillä pitäisi olla yhtenäinen liikenneverkko , myös matkustaja liikenteelle ; nykyaikainen sisävesiväylästö jossa : Kokemäenjoki, Kymijoki ja Vuoksen vesistö olisivat yhdistettynä ja mereen yhteydessä niin että samat matkustaja laivat voisivat purjehtia kaikilla vesistöillä.

SE antaisi täysin uuden tavan (mm EU:ssa käytetty) Markkinoida vaikka yhtenäisiä viikon risteilyjä ja suoria reittejä niin Lahdesta kuin Tampereelta suoraan tai Jyväskylä ja Kuopio Joensuun kautta Kotkan ja Tallinan kautta Helsinkiin josta sitten lentokoneella Kiinaan …

Laivat ovat jo sekä Arktiseen ympärivuotiseen rahti että matkustajaliikenne sisävesipurjehdukseen valmiiksi suunniteltuina . Väylät puuttuvat”

http://e-lass.eu.loopiadns.com/media/2016/08/05-Arctic-logistics-Shipdesign-and-Energy-efficience-in.pdf