DIGITALISAATIO JA ROBOTISAATIO

Tietotekniikan nopea kehitys  on lisännyt avointa teknologiaa ja suorituskyvyä au­to­maa­tio­jär­jes­tel­mis­sä. Lisäksi entistä paremmat käyttöliittymät mahdollistavat prosessista tu­le­van informaation tallentamisen, yhdistelyn ja esittämisen aivan eri tasolla kuin aikaisemmin on totuttu. Li­sään­ty­nyt informaatio helpottaa mm. poikkeustilanteiden kä­sit­te­lyä ja kaataa pe­rin­tei­siä organisaatioiden raja-aitoja.

Kokeilut ovat siirtyneet kaduille muutama vuosi sitten. Esim. Ruotsalainen Einride kertoi huhtikuussa tiedotteessaan, että se tavoittelee parinsadan T-podin itseohjautuvaa sähkörekkaa liikennöivän Ruotsin teillä vuoteen 2020 mennessä.

–Yhtenä merkittävänä kokeiluna ovat raskaan liikenteen rekka-ajot. Näitä ei ole vielä Suomessa, mutta kiinnostusta on, kertoo tieliikennejohtaja Marko Sillanpää Liikenteen turvallisuusvirasto Trafista.

Automatisaatio on jo nyt vähentänyt onnettomuuksia, kun autoihin on tullut esimerkiksi kaistavahteja ja automaattinen hätäjarrutustoiminto.

Jotkut firmat lupaavat robottiautojen kehittyvän riittävän älykkäiksi 5 vuodessa, toiset 20 vuodessa. Jos robottiautot syrjäyttävät ihmiskuskit, esimerkiksi liikennevalot käyvät tarpeettomiksi.

 

”Laivoissa on jo nykyisellään paljon normaaliin tehdasympäristöön verrattavaa prosessityyppistä automaatiota erilaisten varoitusten sekä laitteistojen säätämisen mahdollistavien toimintojen muodossa.

Uusissa aluksissa aluksen ohjailusta merellä vastuussa
olevan komentosiltahenkilökunnan työ on jo pitkälti valvomotyyppistä toimintaa. Teknologia laivojen automatisoimiseksi on siis jo pitkälti olemassa, mutta käytettävissä olevia järjestelmiä ei ole yhdistetty yhdelle alustalle eikä kaikkia automatisaation jo luomia mahdollisuuksia hyödynnetä vielä aluksissa eri syistä. Automaattinen laiva mahdollistaa tehokkaamman ja kilpailukykyisemmän aluksen ohjaamisen ja operoinnin.

Laivalla tarvittavaan henkilöstöön liittyvät kulut muodostavat noin 30 % päivittäisistä operatiivisista kuluista. Nämä voisivat käytännössä poistua tai ainakin pienentyä murtoosaan nykyisestä. Alusten poltto-ainekulujen on arvioitu pienenevän 15–20 %, koska energiaa ei kuluisi miehistötilojen järjestelmien kuten lämmityksen, sähkön ja vesi- ja viemärijärjestelmien ylläpitoon. Samalla miehistötilojen poistaminen lisäisi myös lastitiloja
15 %. (Levander, 2014). Miehistötilojen ja niihin liittyvien järjestelmien poistaminen mahdollistaa laivojen suunnittelemisen kokonaan uudella tavalla, mikä puolestaan voi mahdollistaa tehokkaamman lastauksen. Uudenlaisen suunnittelun mukanaan tuomia hyötyjä tai niiden vaikutuksia myös maapuolella ei vielä ole kokonaisuudessaan edes arvioitu.”

Julkaisu:  ”Robotit maalla, merellä ja ilmassa. Liikenteen älykkään automaation edistämissuunnitelma” 1.9.2015

URN http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-243-456-2
Tekijät: Eetu Pilli-Sihvola, Kirsi Miettinen, Kalle Toivonen, Laura Sarlin, Kimmo Kiiski, Risto Kulmala

”Merenkulkuala on globaalin murroksen äärellä, kun digitalisaatio mahdollistaa autonomisten ja etäohjattujen laivojen kehittämisen.”

 

5.1 Digitali – ja Robotisaatio sisävesiliikenteessä

5.2 Vesiliikenne kehittämis ajurit